Olen parantunut!
En ihan kaikesta, mutta silti. Onpas taas aikaa vierähtänyt, ei ole tullut avauduttua nyt kun elämä (ihan oikea sellainen) on "raiteillaan" (väitän ainakin). Ihanaa, kun on hyvä olla!
Olin viikon poissa koulusta kuumeen takia ja viime viikkokin meni hieman sumussa. Perjantaista on pakko kertoa tarkemmin, se oli kummallinen päivä. Pistän väsymyksen ja kuun vaiheiden piikkiin, en keksi parempaakaan. Eli, olin aamulla hyvällä tuulella. Menin jopa pelaamaan pesäpalloa. Kun tulin pelaamasta, menin iloisena pienenä tyttönä etsimään poikaystävääni (tästä myöhemmin lisää) ja löysinkin hänet pelaamasta Gta:ta kaverinsa kanssa. No ok, kyllähän koululla aina hommaa löytyy ja on minulla muitakin ihmisiä elämässäni, joten oli ihan oma vikani, että jäin siihen, kun luulin että hän olisi kanssani sosiaalinen. Ja olisi väärin odottaa, että hän lopettaisi kivan asian tekemisen, että voisi vain pitää edes kädestäni kiinni. Jäin siis odottelemaan, että peli loppuisi, mitä se ei tehnyt ja he aloittivat saman tien uuden kun edellinen loppui. Ei se mitään. Sain vapaa tunnin ja ulkona paistoi aurinko. Menin taas odottelemaan. Voitte arvata, että odotin turhaan. Se saatana (vaikka kuinka ihana) pelasi koko tunnin ja sain niin lapsellisen huomionkipeyden ja mustasukkaisuuden puuskan, että hävettää. Häiriköin siinä parhaani mukaan ja lopulta lähdin tunnille sanoen, että en pääse yläkaupungin yöhön, koska äidin mielestä olen liian kipeä ja on mentävä heti kotiin, koska veljen rippijuhlia varten on siivottava. TOK (theory of knowledge) tunnilla nukuin ja kun pääsimme pois ajoissa, olin vielä huonommalla tuulella. Aavistelin jollain tasolla, että miellyttävä nuori mies voisi olla vielä koululla, mutta lapsellinen idiootti kun olen, en tarkistanut, vietin vain hetken kirjakaupassa ja lähdin sitten bussiin. Bussissa Hän soitti (ei Jumala, vaan Hän, tajuatte kyllä) ja kysyi miksi lähdin, eikö meidän pitäisi mennä ostaamaan hänelle ylioppilaslakkia. Siinä vaiheessa aloin itkeä. Itkin spontaanisti pahaa oloani, hyljätyksi tulemista, omaa typeryyttäni ja kyvyttömyyttäni. Menin kotiin, äiti tajusi heti että nyt ei ole tyttö kunnossa ja pisti nukkumaan pariksi tunniksi. Itkin ja nukuin koko illan. Hän lähetti pari tekstiviestiä = itkua. Hän soitti = itkua. Lähetin ystävälle onnitteluja =itkua. Se oli aivan kamalaa, enkä voinut edes itkeä kovaan ääneen ja kunnolla, vaan sillai pienesti. Lopulta alkoi pelottaa, tuollaista romahdusta ei ole tapahtunut koskaan. Olisin niin tarvinnut poikaystäväni paikalle, jotta olisin voinut pitää hänetsä kiinni. No, aina ei saa mitä haluaa ja paha olo meni ohi, ainakin suurimmaksi osaksi.
Lauantaina äitini tosiaan piti kiinni siitä, että en mene kaupungille. Se oli kamalaa, isä vei minut sinne puoleksi tunniksi, juuri niin että näin ketä kaikkia siellä on, mutta en ehtinyt puhua tai tehdä mitään! Olisi ollut miljoona juttua mitä mennä katsomaankin. Olisin myös halunnut liittyä luokkalaisteni seuraan viettämään iltaa, mutta etsinkin vain miellyttävän nuoren miehen ja notkuin hänen kanssaan sen hetken.
Yöllä, kun euriviisujen pisteitä jaettiin, Hän tuli käymään. Katsoin muuten taas melkein koko euroviisut, Norja ja Sveitsi olivat parhaat, ihan väärä voitti. Valitettavasti veljeni oli pelaamassa, yleensä katsomme yhdessä. Niin, Hän tuli yhden maissa ja menimme taloyhtiön alakertaan istumaan rauhassa. "Istumaan rauhassa" if you know what I mean... Puhuimme Jyrki Kataisesta ja niin päin pois. Oli hauskaa, tai enemmänkin miellyttävää.
Nyt täytyy avautua seksielämästäni. Käännä vain katseesi pois, siis ainoastaan kauniit ja laihat ihmiset harrastavat seksiä ja puhuvat siitä. Olen sitä mieltä, että nykyään edelleen puhutaan seksistä kaarrellen ja vääristellen. Varsinkin mitä nuorille tytöille kerrotaan. On valistus, eli "joillakin eka kertaa ei satu ollenkaan, jos sattuu, et ole valmis, eli olet huora ja käytä ehkäisyä, käytä ehkäisyä ja käytä ehkäisyä" ja on Cosmo "jos miehesi ei tyydytä sinua, jätä hänet". Miksi seksistä tehdään suorittamista?! Ja miksi ei sanota totuudenmukaisesti, että joillain se eka karta sattuu niin maan perkeleesti, vaikka olisikin valmis?
Eli, vanhemmat Lontoossa, veli jalkapalloleirisysteemissä ja sisko poissa yöt, viikonloppu minulle ja Hänelle. Voitte varmaan arvata, että nyt on erään henkilön neitsyys menetetty aikas lailla lopullisesti (no onhan niitä leikkauksia, mutta...). Ja se sattui. Ihan vittumaanperkeleesti, kuten eräs kaunisti ilmaisi. Tilanne oli hirvittävä, ei siis muuten, mutta en oikein tuota kipua kestä. Kiroilin, nauroin hysteerisesti ja olin ihan hirveä. Olen niin pahoillani Hänen puolestaan, haluaisin niin kovasti, että voisimme nauttia kunnolla yhdessä (Hän väittää, ettei voi nauttia ellen minä nauti, mutta Hän on mies), mutta ei, en kestä sitä kipua. Toivon, että harjoitus tekee mestarin, tai yhdynnät ovat kohdaltani yhdytty. Onneksi seksiä voi harrastaa muutenkin. Viikonloppu oli muuten ihana, oli kivaa olla Hänen kanssaan, olin vain yltiöväsynyt ja edelleen kipeä, enkä osaa nukkua toisen ihmisen kanssa, mutta mitä pienistä.
Totta, seksiä voi harrastaa muutenkin! Tuokin on jätetty valistuksesta täysin pois. Sana suuseksikin on mainittu vain yhteydessä "käytä kondomia". Myös osuus "nainen nauttii seksistä" on tyylikkästi poistettu. On se kumma, kun jätkillä kyllä kerrotaan kuinka hyvälle tuntuu ja naisesta pitää kohdella kivasti, mutta tytöille sanotaan vain, että käytä ehkäisyä. Valistussessioiden seksi on pelkkä yhdyntää, elämä olisi kamalaa, jos seksistä poistettaisi muut osiot.
Cosmo-informaatiossa taas seksi on suorittamista, lasketaan orgasmeja ja eri asentoja, otetaan kisaa kuka on kokenut pisimmät putket tantraseksisessioissa. Suuri salaisuus paljastuu nyt: Ei mitään väliä! Varsinkaan kun on vasta-aloittelija, ei voi lähteä tuolta pohjalta. Seksissä on kyse (ainakin minun kohdallani) yhteydestä toiseen ihmiseen, sellaiseen josta välittää. Tietysti kokeilunhalua on oltava ja kieltäytyminen on aivan hyväksyttävää tuohon liittyen, mutta ei asioista tarvitse tehdä turhan vaikeita, luonto jo niin tehnyt (Mitä, minäkö katkera immenkalvolleni?). Voisin jopa äärettömässä jälkiviisauden puuskaassa sanoa, että olisi ehkä pitänyt pihdata pitempään. En kadu, että harrastamme seksiä, se on minulle luontaista, mutta nautin jo aivan äärettömästi siitä, että ilman mitään erityistä seksuaalista jännitettä olen Hänen kanssaan. Nyt on ehkä hieman myöhäistä, I've tasted blood and I want more, erään mainion kappaleen sanoin. Mutta on taottava kun rauta on kuumaa...
Ongelma on paikka. Ei olisi kellään vapaata kämppää? Makuuhuone on kiva, muttei välttämätön. On todella hauskaa tulla siskon yllättämäksi noin joka viides minuutti, puhumattakaan naapureista.
Riittää tästä aiheesta, säästän viattomia mieliänne. Lupasin, etten kerro yksityiskohtia siitä kun Hänen 24 senttinen peniksensä tunkeutuu ruumiini joka aukkoon ruoskan antaessa tahtia, kun kierimme öljyttyinä PVC-lakanoissa... Hups, sori. Kauniita unia ja sillain.
Huomenna ehkä äikän puhe, ja helvetisti matikkaa, nyt on nukuttava. Voikaa hyvin, koitan kirjoitella useammin, ellen nyt addiktoidu Wowiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti