Olemme olleet nyt kolme päivää riitelemättä. Se on hyvä. Se on erittäin hyvä. Varsinkin kun sitä ennen meni noin kaksi viikkoa, että riitelimme päivittäin. Onnistuimme jopa saamaan aikaan ihan kunnollisen huutoriidan "No vittu lähde jos kerta haluat" -tyyliin. Minulle ei ole koskaan sanottu niin pahasti, enkä itse ole koskaan sanonut niin tylysti, mutta tuli taas parempi mieli. Emme edelleenkään eronneet vaikka oli vaikeaa. Miksiköhän jokaisen riidan miehen kanssa pitää olla maailmanloppuriita?
Olen ihan onnellinen juuri nyt. Näin ystäviä monena päivänä peräkkäin ja kävimme mummon luona ja kotona on kodikasta, kun tein (kovia) pullia ja pitsaa ja kaikkea. Jääkaapissa on ruokaa ja lahjat on ostettu. En tosin vielä tiedä mistä rahoista maksamme laskut, mutta eiköhän se selviä. Tein vikailmoituskaavakkeen ja siitä pitäisi tulla palkka kohta.
Vaikka harvoin olen kovin itsetutkiskeleva, sen verran olen huomannut etten enää pidäkään yhtä ihmistä niin ärsyttävänä kuin ennen. Juttelin hänen kanssaan irkissä ja hän olikin ihan normaalin empaattinen tyyppi. Mikä on hyvä, koska hän on itse asiassa enemmän miehen tuttuja ja mies tarvitsee hyviä ystäviä.
Ai niin, pitäisi ostaa perusrasvaa, se on taas loppu. En voi nykyään käydä suihkussa kuin noin kerran viikossa kokonaisuudessaan kun ihoni on niin kuiva. Rasittavaa pestä itseään osissa. Hiukset ovat kuitenkin aina likaiset aamuisin.
Äh, nyt tuli huonompi fiilis. Vaikka tein voileipiä ja kaikkea.
Ps. Mokoman uusi levy on ihan kiva.
1 kommentti:
Ei, Mokoman uusi levy oli hieman pettymys :). Olisi kiva nähdä taas joskus.
Lähetä kommentti