Paljon lyhyessä ajassa

Olen taas parisuhteellinen.

Olen, olen, olen, olen varmasti olen.

Ja saman pojan kanssa.

Te ette ymmärrä. Paheksutte minua kovasti, tiedän sen, mutta Hän aloitti!

No kerrotaan vähän lisää, kuitenkin haluatte (mitä minä puhun, ettehän te edes lue tätä).
Eräänä lauantaina pari viikkoa sitten minulla oli elämäni ensimmäinen irtoseksikokemus (tai kaksi, tilanne oli hämmetävä). No joo, oli ihan kivaa, kiva että olin kiva, mutta ei ehkä ihan minun juttuni. Sain kehuja, jej.
Menin koneelle, kerroin asiasta Hänelle ja Hänpä sitten ilmoitti, että katuu eroa ihan helvetisti. Mitä tuohon voi vastata?!
Että Hän on yksi vitun paska, joka ei tee minulle kuin pahaa ja sietäisi kuolla? Tein fiksut ja ajoin Hänen luokseen sanomaan juuri tuon. Itkin vähäsen ja häntäkin itketti ja sovimme. Laitoin ehtoja:

• Hänen pitää puhua asioista
• En enää ikinä joudu kuuntelemaan yhtään kappaletta Impaled Nazarethilta
• Hän siivoaa ja huolehtii itse sellaisista asioista
• Hän tapaa ystäviäni ja vietämme yhdessä myös sellaista sosiaalista aikaa
• WoW loppuu

Viimeisin kohta ei tule toteutumaan, eivätkö muutakaan luultavasti pidemmän päälle, mutta sellaista se on. Hän kuitenkin yrittää nyt.

Mutta puhutaan minusta nyt, ei Hänestä! Miltä minusta tuntuu?

Pelottaa ihan pirusti.