Olen nyt kolmen päivän ajan esittänyt näytelmäämme häliseville kasiluokkalaisille ja eilen olin varma, että kuukahdan. Olin päivällä niin uupunut, että melkein itkin kun lähdin kotiin, en jaksanut jäädä edes juhlatyöryhmän kokoukseen. Mutta onneksi olin aikaisemmin soittanut ystävättäreni käymään ja oloni kohentui huomattavasti kun itsekkäästi selitin omia juttujani ja kuuntelin hänen kuulumisiaan. Illaksi pukeuduin nätisti (jos joku näki minut, voi olla erimieltä, mutta hei, olin väsynyt ja hiukseni ovat vaikeassa vaiheessa puolipituutta) ja kävin elokuvissa med min kära pojkvän. Tämän päivän olenkin sitten ollut hyvällä tuulella, suurimmaksi osaksi siksi, että nukuin "vahingossa" tunnin pitempään kuin piti, koska näin eroottisia unia, enkä malttanut nousta. On se kiva, kun edellisen loppuillan tapahtumat tunkevat uniin...
Aloitin ne e-pillerit ja voin pahoin ensimmäiset viisi pävää, tänään olen ollut ihan kunnossa. Pakko nyt testata sopivatko nämä minulle, sillä en jaksa venkslata merkkejä, vaan otan sitten suoraan kapselin. En usko, että neljään vuoteen on mahdollista hankkia lapsia kuitenkaan.
Olen omituisessa tilassa ystävyyssuhteideni kanssa. Periaatteessa minulla on vaikkapa koululla ihan tarpeeksi sellaisia ihmisiä, joille jutelle etc. mutten ikinä tapaa heitä koulun ulkopuolella. Olen luokassani sosiaalinen väliinputoaja, ei minua (kai) vihata, mutta ei minua minnekään koskaan pyydetä, tai edes mainita, että olisi jotain minne pyytää. Vajaakoskella taas en ole oikeastaan pyrkinytkään pitämään yllä mitään ihmeempää. Nyt sitten vielä Hän ja Häneen kuluva aika tietysti vähentävät liikkuvuuttani. Eivät muutkaan ihmiset kaveripiirisäni minuun usein ota yhteyttä, mutta toisaalta en minäkään heihin. Se taas johtuu siitä, että en halua häiritä.
Ärsyttävää on se, etten saa Häntä mukaan minun ystäväpiiriini. Eli hän ei usein suostu tapaamaan ystäviäni. Osan ymmärrän, Hän ei halua tulla vaikkapa Yadin kokouksiin, koska hänen entinen tyttöystävänsä voi olla siellä (ei ole kyllä ollut pitkään aikaan ja kyllä kahden aikuisen ihmisen pitäisi osata olla samassa rakennuksessa, mutta vain IMHO) ja Hänkään ei pidä siitä että ympärillä on kamalasti häliseviä ihmisiä, joita hän ei tunne. Minä kyllä menen Hänen mukaansa, vaikka välillä vaikuttaa sille, että Hänen ystävänsä pitävät minua vain jonain säälittävänä koristeena (minä, koriste...). Totuuden nimessä on kyllä sanottava, että ei meidän ystäväpiireillä ole oikeastaan mitään yhteistä, kumpikin on kohtuulisen hukassa, jos koittaa integroitua sinne.
Kun alkaa miettiä, että meillä on täysin erilaiset ystäväpiirit, niin mitä se kertoo meistä? Olemmeko me täysin erilaisia? Olemme ja emme ole, sanoisin. Olemme ehkä perusasenteeltamme erilaisia. Vaikka ette tätä usko, olen aika ihmisrakas tyyppi. Suvaitsen (typerä sana) muita ihmisiä huomattavasti paremmin kuin Hän. Tämä voi tietysti johtua siitä, että olen nainen ja Hän mies. Hän on ehkä myös hieman kapeakatseisempi vaikkapa poliittisesti kuin minä, pyrin kuitenkin katsomaan asiaa useammalta kantilta. Yhteistä meissä on ainakin huumorintaju ja... No, on varmasti jotain, odottakaapas hetki! Pidämme suklaasta, samantyyppisistä elokuvista (ei aina), ööh, olemme mukavuudenhaluisia ja suunnittelemme enemmän asioita kuin teemme. Siinä se sitten taisi olla... Säälittävä lista. Oikeasti, meillä on muitakin yhteistä, sitä ei vain voi määritellä. Olemme osittain (niin paljon kun eri sukupuolet voivat olla) todellakin samalla aaltopituudella, sanokaa mitä sanotte! Me kuitenkin koko ajan sopeudumme enemmän toisiimme ja opimme elämäänolemaan yhdessä.
Huomenna pitäisi mennä koululla ihan tunneille, höpsöä touhua. Nyt täytyy rientää Yadin kokoukseen, siis sinne minne Hän ei suostu tulemaan (kysyin tosin kesken Vampire -korttipelin, joten oli kai turha odottaa muuta vastausta). Pitäkäätten hauskaa, minä koitan luovia oman elämäni aallokossa.
torstaina, elokuuta 25, 2005
lauantaina, elokuuta 13, 2005
Loma on lopussa, arki alkaa
Anteeksi, edellinen on kamala nysä, mutta jouduin pois koneelta. Olin tosiaan kamalassa hormonimyräkässä, jälkiehkäisypilleri ja kuukautistensiirtopillerit toimivat hyvin yhteen, itkin niin paljon että kouristelin pari päivää. Hän oli kovin iloinen, ensin poissa ja sitten vaan itkee ja vuotaa verta...
Mutta mitäs teille nyt pitäisi kertoa? Minulla menee hyvin, toistaiseksi. Saa nähdä miten koulu vaikuttaa asiaan. Meillä menee hyvin, suhteemme tuntuu olevan terveelle pohjalla. Kavereilla menee (kai) hyvin, tosian kesä on tainnut sekoittaa useamman kuin yhden pään. Alkoholi on virrannut kuin Golfvirta, siis muilla, ei minulla. En todellakaan saanut tehtyä kaikkia kesän juttuja (kuten lukenut koulukirjoja), mutta olen tehnyt kaikkea muuta, katsonut leffoja, harrastanut seksiä ja rentoutunut.
No seksistä te kuitenkin haluatte kuulla. Itse asiassa juuri löysin Hänen hiuksensa vyötärönauhani alta, ties miten se on sinne joutunut. Olemme opetelleet mitkä asiat meille toimivat ja mitkä eivät, ehkä joitan yllättäviäkin piirteitä on löytynyt. Jääskelän ratsutilan lähellä on yksi ihastuttavan rauhallinen pikkutie.
Minulle on vain yllättävän rankkaa joka ilta erota yöksi. Haluaisin niin kovasti nukahtaa miellyttävän nuoren miehen syliin, mutta miksi vitussa kummankaan kämpässä ei voi yöpyä?! Palaa kiinni, olen nykyään aina itkuinen kun menen nukkumaan. Ja kyllä, kärsin taas PMS-oireista.
Tällä kertaa muuten odotan innolla menkkojani. Kävin perhesuunnitteluneuvolassa juttelemassa tädille seksielämästäni ja sain paketillisen e-pilleritä matkaan. Ne aloitetaan kuukautisten ensimmäisenä päivänä. Voisi vaikka lyödä vetoa, että menen niistä jotenkin sekaisin. Mutta niillä pääsee kondomisähläämisestä ja limakalvoni eivät ehkä ärtyisi niin kovin. En ilmeisesti tule kitkan kanssa toimeen.
Tiedän muuten nyt minkälainen minun pitäisi olla, jotta Hän ei pystyisi pysymään minusta erossa. Siis oma itseni tietysti, mutta nahka/pvc/verrattavissa-oleva-aine-korsetti, lyhyt hieman liehuva hame, vilahtelevat stay up-sukat, piikkikorot ja kiharat hiukset. Ja ilmeisesti suttuiset silmämeikit auttavat aina asiaa.
Aika omituista. En minä osaa sanoa noin. Ihminen on viehättävä niin hassuilla hetkillä, arkisissa asioissa. Kuten vaivatessa innokkaana pullataikinaa likaisessa keittiössä tai kiristellessä leukoja pelatessa Max Payne 2:sta. Tosin aloite seksiin menee hieman hukkaan, kun mies pelaa, mutta yrittänyttä ei laiteta.
Voin muuten vuokrata erästä ystävätärtäni Anti-Shop -seuraksi. Jotenkin tällä henkilöllä on kyky poistaa myös tästä hieman jännittävästä tapahtumasta kaikki kiusallinen ja epämiellyttävä. Sen on pakko johtua siitä naurusta... (yli 100 desibeliä metrin päästä mitattuna).
Näytelmä! Esiinnyn tosiaan siinä näytelmässä, seuraavana perjantaina ensi-ilta. Ihan hyvin se on nyt luonnistunut, rooli ei ole huono, vaikkei päärooli olekaan. Olemme saaneet siitä suurimman osan tekotaiteellisuudesta ja angstisuudesta pois, mikä on mainiota. Porukka on ihan mukavaa, kahdeksasta näyttelijästä kuusi Lyseolta. Ohjaaja on mukava, kun ei pakota rooliin, vaan antaa meille tarvittavia vapauksia.
Täytyy vain sanoa, että on Paris Hilton typerä nainen.
Pitäisiköhän nyt tehdä kotain muuta, kuten nyppiä bikiniraja... Kivuliasta, mutta yllättävän miellyttävää. Lupaan alkaa kirjoitella huomattavasti useammin, kun koulut alkavat ja tulen myös kirjoittamaan jotain Älykästä. Minulla on jotenkin koko ajan kovin "höpsö tyttö" -olo. Joten hyvää yötä.
Mutta mitäs teille nyt pitäisi kertoa? Minulla menee hyvin, toistaiseksi. Saa nähdä miten koulu vaikuttaa asiaan. Meillä menee hyvin, suhteemme tuntuu olevan terveelle pohjalla. Kavereilla menee (kai) hyvin, tosian kesä on tainnut sekoittaa useamman kuin yhden pään. Alkoholi on virrannut kuin Golfvirta, siis muilla, ei minulla. En todellakaan saanut tehtyä kaikkia kesän juttuja (kuten lukenut koulukirjoja), mutta olen tehnyt kaikkea muuta, katsonut leffoja, harrastanut seksiä ja rentoutunut.
No seksistä te kuitenkin haluatte kuulla. Itse asiassa juuri löysin Hänen hiuksensa vyötärönauhani alta, ties miten se on sinne joutunut. Olemme opetelleet mitkä asiat meille toimivat ja mitkä eivät, ehkä joitan yllättäviäkin piirteitä on löytynyt. Jääskelän ratsutilan lähellä on yksi ihastuttavan rauhallinen pikkutie.
Minulle on vain yllättävän rankkaa joka ilta erota yöksi. Haluaisin niin kovasti nukahtaa miellyttävän nuoren miehen syliin, mutta miksi vitussa kummankaan kämpässä ei voi yöpyä?! Palaa kiinni, olen nykyään aina itkuinen kun menen nukkumaan. Ja kyllä, kärsin taas PMS-oireista.
Tällä kertaa muuten odotan innolla menkkojani. Kävin perhesuunnitteluneuvolassa juttelemassa tädille seksielämästäni ja sain paketillisen e-pilleritä matkaan. Ne aloitetaan kuukautisten ensimmäisenä päivänä. Voisi vaikka lyödä vetoa, että menen niistä jotenkin sekaisin. Mutta niillä pääsee kondomisähläämisestä ja limakalvoni eivät ehkä ärtyisi niin kovin. En ilmeisesti tule kitkan kanssa toimeen.
Tiedän muuten nyt minkälainen minun pitäisi olla, jotta Hän ei pystyisi pysymään minusta erossa. Siis oma itseni tietysti, mutta nahka/pvc/verrattavissa-oleva-aine-korsetti, lyhyt hieman liehuva hame, vilahtelevat stay up-sukat, piikkikorot ja kiharat hiukset. Ja ilmeisesti suttuiset silmämeikit auttavat aina asiaa.
Aika omituista. En minä osaa sanoa noin. Ihminen on viehättävä niin hassuilla hetkillä, arkisissa asioissa. Kuten vaivatessa innokkaana pullataikinaa likaisessa keittiössä tai kiristellessä leukoja pelatessa Max Payne 2:sta. Tosin aloite seksiin menee hieman hukkaan, kun mies pelaa, mutta yrittänyttä ei laiteta.
Voin muuten vuokrata erästä ystävätärtäni Anti-Shop -seuraksi. Jotenkin tällä henkilöllä on kyky poistaa myös tästä hieman jännittävästä tapahtumasta kaikki kiusallinen ja epämiellyttävä. Sen on pakko johtua siitä naurusta... (yli 100 desibeliä metrin päästä mitattuna).
Näytelmä! Esiinnyn tosiaan siinä näytelmässä, seuraavana perjantaina ensi-ilta. Ihan hyvin se on nyt luonnistunut, rooli ei ole huono, vaikkei päärooli olekaan. Olemme saaneet siitä suurimman osan tekotaiteellisuudesta ja angstisuudesta pois, mikä on mainiota. Porukka on ihan mukavaa, kahdeksasta näyttelijästä kuusi Lyseolta. Ohjaaja on mukava, kun ei pakota rooliin, vaan antaa meille tarvittavia vapauksia.
Täytyy vain sanoa, että on Paris Hilton typerä nainen.
Pitäisiköhän nyt tehdä kotain muuta, kuten nyppiä bikiniraja... Kivuliasta, mutta yllättävän miellyttävää. Lupaan alkaa kirjoitella huomattavasti useammin, kun koulut alkavat ja tulen myös kirjoittamaan jotain Älykästä. Minulla on jotenkin koko ajan kovin "höpsö tyttö" -olo. Joten hyvää yötä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)